Mitä lähempänä se on, sitä enemmän sitä tuntuu tarvitsevan. Mikä se on? No tietenkin loma. Kokosimme työntekijöille tietopaketin lomaan liittyvistä asioista näin kesälomakauden alkaessa.
Mistä työstä lomaa kertyy?
Työstä kertyy vuosilomaa, jos työtä on kalenterikuukaudessa vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosilomaa ei kerry, jos tekee osa-aikatyötä tätä vähemmän. Osa-aikatyötä tekevällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen vapaan ajalta.
Kuinka paljon lomaa kertyy?
Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, työntekijälle kertyy kaksi (2) arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, kertyy lomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Osa-aikatyössä vapaata kertyy kaksi arkipäivää niiltä kalenterikuukausilta, joina työsuhde on voimassa.
Työsuhteen katsotaan lomapäiviä laskettaessa jatkuneen yhdenjaksoisena myös silloin, jos määräaikaisia työsopimuksia on tehty keskeytymättömänä tai vain lyhyin keskeytyksin useita peräkkäisiä.
Esimerkiksi:
Pekan työsuhde alkaa 1.9.2022, joten seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3.2023 mennessä hänelle kertyy lomaa yhteensä 14 päivää (kaksi päivää kuukaudessa syyskuusta maaliskuuhun).
Paulan työsuhde alkaa 1.4.2022, joten hän ansaitsee heti työsuhteen ensimmäisenä vuonna kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta. 31.3.2023 mennessä hänelle on kertynyt 30 lomapäivää.
Milloin loman voi pitää?
Työntekijällä on oikeus esittää toiveensa vuosiloman ajankohdasta, ja työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida tämä. Työnantaja voi kuitenkin määrätä, milloin vuosiloma pidetään.
Vuosilomasta 24 arkipäivää pitää lähtökohtaisesti sijoittaa lomakaudelle eli 2.5.–30.9. väliselle ajalle. Tämä vuosiloman kesälomaosuus työntekijän pitää saada yhdenjaksoisena, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Jos loman jakaminen on töiden käynnissä pitämisen vuoksi välttämätöntä, voidaan 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta jakaa yhteen tai useampaan osaan.
Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Entäs lauantait ja pyhäpäivät?
Vuosilomalain mukaan myös loman ajalle osuvat lauantait lasketaan arkipäiviksi ja ne kuluttavat lomapäiviä, vaikka työntekijä ei koskaan normaalisti työskentelisikään lauantaisin. Käytännössä tämä lauantaisääntö tarkoittaa sitä, että kun työntekijä pitää viikon lomaa, häneltä kuluu kuusi vuosilomapäivää.
Sen sijaan sunnuntait ja kirkolliset arkipyhät sekä itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät kuluta lomapäiviä.
Milloin loman ajankohta sovitaan?
Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta viimeistään kuukautta (poikkeustapauksessa kahta viikkoa) ennen loman alkamista. Omista loman ajankohtaan liittyvistä toiveista kannattaa kertoa työnantajalle jo aiemmin!
Aloita loma ja palaa lomalta takaisin töihin työnantajan ilmoituksen mukaisesti.
Saanko palkkaa loman ajalta?
Loman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkaa, joka on pääsääntöisesti saman suuruinen kuin palkka, jonka hän saisi työssä ollessaan. Lomapalkan suuruus määräytyy loman alkaessa olevan palkan mukaan.
Vuosilomalaissa on kolme laskentatapaa vuosilomapalkalle:
1. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva lomapalkka
Työntekijällä on oikeus saada viikko- ja kuukausipalkkansa myös vuosiloman ajalta.
2. Keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkka
14 päivänä kuukaudessa työssä olleille tunti-, provisio- tai muulla suorituspalkalla työskenteleville käytetään keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskentatapaa. Laskennan kertoimet on määritelty vuosilomalain 11 pykälässä.
3. Prosenttiperusteinen lomapalkka
Muiden työntekijöiden lomapalkat sekä osa-aikatyötä tekevien lomakorvaukset määräytyvät prosenttiperusteisesti. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka lasketaan työntekijän työssäolon aikana ansaitsemasta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Prosentin suuruus määräytyy työsuhteen keston perusteella seuraavasti:
– 9 prosenttia, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden,
– 11,5 prosenttia, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.
Työnantajan pitää antaa työntekijälle lomapalkan maksamisen yhteydessä lomapalkkalaskelma, josta ilmenee lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Mikä on lomaraha?
Lomaraha on lisä, josta sovitaan työehtosopimuksissa. Tyypillisesti sen suuruus on 50 % lomapalkasta, ja se maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä tai seuraavassa palkassa loman jälkeen. Lomaraha on entiseltä nimeltään lomaltapaluuraha ja alun perin sen tarkoitus oli houkutella työntekijät palaamaan lomilta saman työnantajan palvelukseen.
Mitä, jos sairastun lomalla?
Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun loman aloittamista tai vuosiloman aikana, tulee siitä ilmoittaa viipymättä työnantajalle. Ennen lomaa sairastunut työntekijä voi pyytää työnantajaa siirtämään lomajakson myöhempään ajankohtaan. Vuosiloman aikana sairastuneella on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Omavastuupäivät eivät siten saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Toimita työnantajalle todistus työkyvyttömyydestäsi työpaikalla sovitun käytännön mukaisesti. Lomaa ei saa jatkaa oma-aloitteisesti sairausaikaa vastaavalla määrällä, vaan työnantaja määrää uuden loma-ajankohdan.
Miten käy lomien työsuhteen päättyessä?
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan ajalta, jolta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut kertyneistä vuosilomapäivistä lomaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta.
Työnantaja – tarvitsetko tuuraajia kesälomalaisille?
Tutustu henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluihimme tai ota yhteyttä, niin järjestämme tarvittavat tuuraajaat!
Kasper Toroska
palvelupäällikkö, yhteistyöhenkilö, HR Sata
