Matti Mattsson on ammattiurheilija, joka valmistautuu jo uransa neljänsiin olympialaisiin, Pariisin 2024 kisoihin. Mitä kilpaurheilu on opettanut Mattssonille? Ja mitä me muut voimme oppia häneltä?
Neljännet olympialaiset. Se tarkoittaa Mattssonin kohdalla sitä, että hän on kuulunut 200 metrin rintauinnin maailman huippuihin jo 12 vuoden ajan. Jos tapaat joskus Mattssonin, voit onnitella häntä siitä! Mattssonin upeaan uraan on mahtunut paljon menestystä, voittoja ja ennätyksiä, kuten MM-pronssi vuonna 2013, olympiapronssi vuonna 2021 ja EM-hopea vuonna 2022. Niiden lisäksi hän on saanut kokea myös kasvun paikkoja, kriittisen tarkastelun tarvetta ja karvaita pettymyksiä. 16-vuotiaana ensimmäisen kansainvälisen starttinsa tehnyt urheilija on edelleen huipulla, mutta nyt myös 30-vuotias perheenisä. Mattsson kertoi HR Sadan aamiaistilaisuudessa uransa vaiheista, ja niistä tärkeistä opeista, joita ura on hänelle antanut.
1. Töissä viihtyminen ja henkilökemioiden tärkeys
Mattsson ui kilpaa siksi, että tekemisen palo on edelleen hyvin voimakas. Hän nauttii uimisesta ja treenaaminenkin on ”älyttömän mukavaa”. Aina treeni ei kulje samalla tavalla, mutta kuten Mattsson sen sanoo: ”Jokaisesta treenistä voi ammentaa jotain”. Jonain päivänä voi riittää se, että tulipahan mentyä altaaseen. Tai oikein nihkeänä päivänä treenata vain muutaman starttihypyn.
Jos kemiat esimiehen kanssa eivät toimi tai ei viihdy työssään, niin se näkyy myös tuloksessa. Lajista tai työstä riippumatta. Kun Mattsson kasvoi nuoresta urheilijasta aikuiseksi, alkoivat hänen omat mielipiteensä nousta vahvemmin esiin. Juniorivuosina alkaneen valmennussuhteen dynamiikka kärsi, ja Rion 2016 olympialaisten jälkeen Mattsson päätyi vaihtamaan valmentajaa.
”Puoleensa vetävä työ on vähemmän kuluttavaa”, totesi filosofi Frank Martela hiljattain luennollaan. Tekemisen mielekkyys on tärkeää työssä kuin työssä. Mielekkyyden ylläpitäminen kysyy paitsi kykyä kuunnella itseään, myös toimivaa vuorovaikutusta esimiehen, Mattssonin tapauksessa valmentajan kanssa. Joskus uralla eteneminen edellyttää vaikeitakin ratkaisuja. Ne kannattaa tehdä harkiten, mutta toisaalta myös rohkeasti itseään kuunnellen.
2. Kokonaiskuormituksen huomioiminen
Vuoden 2017 lopulla Mattssonien perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi, mutta edelleen altaaseen hypättiin kaksi kertaa päivässä. Tulokset vain eivät enää kehittyneet toivotulla tavalla. Elämän kokonaiskuormitus oli muuttunut, ja se vaikutti myös altaassa. Tästä syystä harjoitusrytmiä muutettiin yhteen treenikertaan päivässä. Tänäkin päivänä valmentaja Eetu Karvonen katsoo jokaisen Mattssonin uintitreenin ja kuntosalille mennään yhdessä. Kokonaiskuormitusta seurataan ja se huomioidaan harjoittelussa.
Samaa kokonaiskuormituksen kriittistä arviointia on jokaisen meistä hyvä harrastaa säännöllisesti. Esimerkiksi yksityiselämän muutokset, myös ne myönteiset, voivat vaikuttaa jaksamiseen töissä, ja toisin päin.
3. Henkisten kyvykkyyksien merkitys
Pelkästään treenimäärää säätämällä ei menestyskantaan vielä palattu. Mattssonin kroppa ikään kuin suli starttijakkaralle lähdöstä toiseen. Hän kaipasi keinoja mm. siihen, miten sulkea häiriötekijät ympäriltään suorituksen ajaksi. Vuodesta 2017 alkaen Mattsson on työstänyt henkisiä kyvykkyyksiään urheilupsykologi Aapo Kilpeläisen kanssa. Kilpeläisen erikoisalaa ovat mm. uuden otteen löytäminen loukkaantumisten, epäonnistumisten ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusten jälkeen, tavoitteisiin vahvasti suuntautuminen, pettymyksen sietokyvyn parantaminen, jännityksen sieto ja lieventäminen, yliyrittämisen väheneminen ja vuorovaikutusongelmien selvittäminen.
Eivät nämäkään pelkästään huippu-urheiluun liittyviä ilmiöitä ole, vaan tuttuja juttuja varmasti ihan jokaiselle. Ja silti näihin tilanteisiin liittyviä taitoja opetellaan kovin vähän työyhteisöissä tai kouluissa. Tämä kannattaa tiedostaa sekä yksilötasolla että yritysten johdossa.
4. Avoimuus hyvinvoinnin tukipilarina
Avoin vuorovaikutus tukee henkistä hyvinvointia, joka puolestaan vaikuttaa kaikkeen tekemiseen niin urheilussa kuin elämässä muutenkin. Asioista puhuminen ja kokemusten jakaminen on tärkeää – olipa kyse hyvästä tai huonosta jutusta. Mattsson on joutunut opettelemaan avointa vuorovaikutusta valmentajansa kanssa.
Mattsson ajattelee, että myös työyhteisöissä avoimeen ajatuksenvaihtoon ja vuorovaikutukseen voisi panostaa enemmän. Sekä yksilöiden että yhteisön hyvinvoinnin vuoksi.
5. Keskittymiskyvyn vaaliminen
Keskittymiskyvystä, tai sen puutteesta, puhutaan tänä päivänä paljon. Matti Mattsonin uralla uinti on välillä ollut liikaakin keskiössä. Nykyään linjaus on selvä: ”Pyrin olemaan ajattelematta uintia, kun en ole hallilla. Ja toisaalta, altaassa en mieti, että mitäs sieltä kaupasta pitikään ostaa.”
Mattssonin viesti on, että työstä irti päästäminen on vaikeaa, mutta tärkeää. Keskittymiskyvyn nimissä hän kannustaa päästämään irti myös toisesta asiasta – älypuhelimesta. Esimerkiksi kuntosalilla hänellä on todella harvoin puhelin mukana. Se veisi keskittymisen pois treenaamisesta.
Kiitos Matti Mattsson näiden tärkeiden oppien jakamisesta!
Ja tsemppiä treeneihin! Tässä kohtaa on mukavaa kertoa, että HR Sata on liittynyt Mattssonin tukijoukkoihin.
”On ilo olla mukana tukemassa Mattia, hienoa porilaisurheilijaa, joka valmistautuu jo uransa neljänsiin olympialaisiin! Matin esimerkki voi innostaa meitä kaikkia – miten pitkäjänteisellä työllä ja kuitenkin päivittäisestä tekemisestä nauttimalla voi saavuttaa omia unelmiaan ja tavoitteitaan”, toteaa Mikko Virtanen, toinen HR Sadan yrittäjistä.
Päivän startti -aamiaistilaisuudet syksyllä 2023
Pe 29.9. Yhteisöllisyyden kasvattaminen työyhteisössä
Pe 3.11. Oppisopimus rekrytoinnin tukena
Lähetämme kutsut aamiaistilaisuuksiin uutiskirjeessämme. Laita Mikolle sähköpostia, jos haluat mukaan postituslistalle!
Mikko Virtanen
yrittäjä, yhteistyöhenkilö, HR Sata
