”Oikea eteen, vasen taa – ja toistetaan viisi kertaa. Sitten jalat toisin päin.” Kello ei ole vielä puolta yhdeksää aamulla, mutta Isomäen jäähallin jumppasalissa on jo reipas tekemisen meininki.
HR Sadan ja Porin Ässien yhteinen asiakas- ja kumppanitilaisuus on startattu kehon herättelyllä. Matalan kynnyksen vastuskuminauhajumpan ohjaa Matti Kuparinen. Ja luontevasti ohjaakin – varmaa otetta selittänee ainakin 16 ammattilaisvuotta jääkiekkoilijana sekä urheilu-uran jälkeen hankittu fysioterapeutin koulutus.
Jumpan jälkeen ravintola Patasydämen kattama aamiainen maistuu erityisen maukkaalta. Myös ajatukset saavat purtavaa, kun Kuparinen jakaa arvokkaita kokemuksiaan jääkiekosta työympäristönä, johtamisesta, yhteispelin merkityksestä ja joukkuehengen luomisesta.
Ohessa Kuparisen kokemusten kolmen kärki, josta voi olla hyötyä sinunkin arjessasi!
Johtaminen
”Näytä omalla toiminnallasi, millaista käyttäytymistä odotat.”
Kuparinen oli vasta 22-vuotias, kun hänet äänestettiin ensimmäisen kerran joukkueensa kapteeniksi. Jälkeenpäin ajatellen hän ei ehkä ollut ihan valmis rooliin, mutta kukapa olisi – elämä opettaa ja vastuu kasvattaa. Näin kävi myös Kupariselle; vuodet ammattilaisena kartuttivat itseluottamusta ja uskoa omaan auktoriteettiin. Vastaava kehitys lienee saavutettavissa riippumatta siitä, millaisessa ”kaukalossa” työtään tekee. Itseään isompiin saappaisiin pitää ensin astua, jotta niihin voi kasvaa.
Esimerkin kautta johtaminen on Kuparisen kokemuksen mukaan johtamistyyleistä toimivin. Kun pelipaidan rintaa koristaa C-kirjain, se voi jäällä tarkoittaa valmiutta kaksinkamppailuihin tai kiekon plokkaamiseen. Myös pukukopissa ja muussa arjen tekemisessä se näkyy tietoisesti tehtyinä käyttäytymisvalintoina.
Yhteispeli
”Hyvä johtaja antaa arvoa myös niille, joiden työ ei näy suoraan ’pistetilastoissa’”.
Se, että jokaisen panosta arvostetaan roolista ja sen näkyvyydestä riippumatta, on Kuparisen mielestä erityisen tärkeää hyvän yhteispelin kannalta. Toimiva yhteispeli ruokkii yleensä joukkueen menestystä. Menestyvän joukkueen yksilöt huomataan muita paremmin. Tätä kautta vaikutus on positiivinen myös yksilön urakehitykselle. Jääkiekossa tämä on ilmeistä, mutta sama logiikka on laajennettavissa myös muille työelämän pelikentille.
Joukkuehengen luominen
”Tehkää asioita yhdessä, myös ’jään’ ulkopuolella.”
Tämän ajatuksen Kuparinen on lainannut kollegaltaan, Leijona-legenda Ville Peltoselta.
Töihin pitää olla kiva tulla. Se on Kuparisen mukaan keskeistä paitsi parastaan antavien yksilöiden, myös hyvän joukkuehengen kannalta. Kaikkien kanssa ei voi eikä tarvitse olla parhaita kavereita, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Niin luodaan otolliset olosuhteet joukkuehengelle. Ja sitä henkeä kasvatetaan myös työn ulkopuolella. Ehkä erityisesti siellä, pohtii Kuparinen jääkiekkotaustaansa vasten. Yhteiset lounaat, illanvietot ja muu yhdessä tekeminen, johon myös puolisot osallistuvat…tai pelaajien vanhempien kutsuminen matsiin. Niin, olisiko siinä ideaa, että muillakin työpaikoilla järjestettäisiin vanhempainiltoja? Mitä uutta se voisi tuoda joukkuehenkeen tai yhteisöllisyyden kokemukseen – sekä työ- että perhe-elämän kannalta?
Kaipaako teidän tiiminne uusia vahvistuksia?
HR Sadan palvelupäällikkö, yhteistyöhenkilö Kasper Toroska auttaa rekrytointi- ja henkilöstövuokrausasioissa: Soita 044 705 3547, kasper.toroska@hrsata.fi.
Tehkää asioita yhdessä,
myös ”jään” ulkopuolella.
Matti Kuparinen
