Kuppikuntien syntyminen, selän takana puhuminen, avoimen keskustelun tai suoran puheen välttely ja syyllisten etsiminen ovat esimerkkejä yhteishenkeä vahingoittavasta vuorovaikutuskulttuurista.
Epäterve vuorovaikutusdynamiikka voi pesiytyä työyhteisöön, tai mihin tahansa erilaisten ihmisten muodostamaan yhteisöön. Jos tunnistat tällaisia piirteitä yhteisössäsi, niin paras ratkaisu ei välttämättä ole hankkiutua eroon siitä yhdestä hankalasta tyypistä.
”Ei, koska kaikki yhteisön jäsenet luovat tätä vuorovaikutuskulttuuria – joko ylläpitäen ja vahvistaen sitä tai sitten vältellen koko asiaa”, tarkentaa Miia Lindström, joka puhui aiheesta HR Sadan aamiaistilaisuudessa.
Lindström on monille tuttu karismaattisena näyttelijänä. Teatterityön ohella hän on kouluttautunut hahmoterapeutiksi, pari- ja seksuaaliterapeutiksi ja työnohjaajaksi. Näiden roolien myötä hänellä on antaa hyviä vinkkejä vuorovaikutushaasteiden ratkomiseen työyhteisössä.
”Syntipukin etsiminen ja irtisanominen eivät auta, sillä vuorovaikutus ei koskaan ole yhden ihmisen vastuulla eikä se yleensä myöskään korjaannu yhden ihmisen lähdön myötä. Tilannetta pitää katsoa porukalla ja tuoda käsittelyyn myös ne aiheet, joista yhteisössä ollaan aktiivisesti puhumatta.”
Konfliktien välttely johtaa helposti kyräilyyn
Lindström muistuttaa, että me ihmiset haluamme kyllä puhua, keskustella ja tulla nähdyiksi, mutta sitäkin enemmän me pelkäämme konflikteja. Niiden välttelystä seuraa helposti käytäväpuhetta, kuppikuntia ja kyräilyä, ja tällainen kulttuuri rapauttaa sekä yksilöiden että yhteisön hyvinvointia. Lisäksi, kun epäterveen vuorovaikutuksen tulipalo roihuaa, jäävät hyvätkin ideat helposti kuulematta. Vai haluaisitko sinä tuoda omia loistavia ehdotuksiasi tällaisiin pöytiin?
Työyhteisön epäterve vuorovaikutus voi vaikuttaa myös vapaa-ajalla, ja toisaalta perhe- tai parisuhdedynamiikan haasteet heijastua työpaikalle.
Työyhteisön epäterve vuorovaikutus voi vaikuttaa myös vapaa-ajalla, ja toisaalta perhe- tai parisuhdedynamiikan haasteet heijastua työpaikalle. Kun kyräilyn ja kuppikuntakokousten sävyttämän työpäivän päätteeksi saavut kotiin ja tuulikaapissa vastassa on kenkien sekamelska, niin saattaa käydä näin:
”Siinä haukutaan puoliso ja lapsi, ja ärähdetään ohimennen vielä koirallekin, koska jonnekin se alkuperäisessä vuorovaikutustilanteessa purkaantumatta jäänyt aggressio puretaan”, tiivistää Lindström.
Jos emme pura kertynyttä aggressiota toisiin, saatamme varastoida sen itseemme. Tulee jänniä niskakipuja, hartiasärkyjä, vatsavaivoja, kuten Lindström asian ilmaisee.
”Oletteko ikinä miettineet, miksi tämän alueen nimi on takaraivo”, kysäisee Lindström pidellen päänsä takaosaa, ja tähdentää: ”Jonnekin se taakka varastoituu.”
Toimivan vuorovaikutuksen kulmakivet
Millaista se hyvä ja toimiva vuorovaikutus sitten on?
”Siinä ollaan läsnä, tässä ja nyt, kontaktissa, ja jokainen vuorovaikutukseen osallistuva ottaa vastuuta sen toimivuudesta. Näihin kulmakiviin nojaa hyvä vuorovaikutus”, summaa Lindström.
Ei se nyt niin vaikealta kuulosta. Vai kuulostaako sittenkin? Kysypä itseltäsi ennen seuraavaa työpalaveria tai kahvitaukoa: Millaista vuorovaikutusta ja kulttuuria haluan edistää? Tai työpäivän jälkeen ennen kuin avaat kotioven: Mitä tuon mukanani ja haluanko, että se vaikuttaa myös kodin ilmapiiriin?
Kiitos Miialle tärkeästä ja herättelevästä puheenvuorosta! Hänen tarjoamistaan palveluista voit lukea lisää täältä: www.noveltyterapia.fi.
Marraskuun Päivän startti
-aamiaistilaisuus pe 3.11.
Perjantaina 3.11. HR Sadan aamiaistilaisuuden vieraaksi saapuu Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan työelämäpalveluista vastaava Jori Saine. Hän kertoo, miten oppisopimuskoulutusta voi hyödyntää rekrytoinnin tukena. Lähetämme kutsut aamiaistilaisuuksiin uutiskirjeessämme. Laita Mikolle sähköpostia, jos haluat mukaan postituslistalle!
Mikko Virtanen
yrittäjä, yhteistyöhenkilö, HR Sata
